Olemme alallamme puhuneet pitkään siitä, miten tärkeää on ottaa tieto käyttöön ja omaksua tietoon perustuvia lähestymistapoja, jotta voimme määritellä, miten toimitamme palvelua siten, että kenttäteknikot, asiakkaat ja osakkeenomistajat ovat jatkuvasti tyytyväisiä.
Nyt, kun maailma on kiihdyttävässä vauhdissa digitaalisessa muutoksessa, jota pandemia on vain kiihdyttänyt entisestään, on erinomainen hetki istua alas ja miettiä, mitä tällaisten tietoon perustuvien lähestymistapojen laajamittainen käyttöönotto voisi merkitä koko alalle.
Kenties tämän keskustelun ensimmäisessä osassa olisi tarkasteltava uudelleen joitakin kenttähuoltotoiminnan huippuosaamiseen liittyviä vakiintuneita näkökohtia. Kuten kuka tahansa huoltopäällikkö voi todistaa, kyky löytää herkkä tasapaino, jota tarvitaan asiakkaiden ongelmien nopeaan ratkaisemiseen ja samalla sen varmistamiseen, että operatiiviset yleiskustannukset pidetään mahdollisimman pieninä, voi olla vaikea saavuttaa.
Field Service News Researchin vertailuanalyysitutkimuksissa on havaittu, että asiakaspalvelumittareiden ja enemmän operatiivisesti keskittyneiden mittareiden, kuten korjaukseen käytettävän ajan, teknikkojen käyttöasteen ja ensikorjausasteen, välillä vallitsee tasapaino, sillä menestyvät kenttähuolto-organisaatiot seuraavat johdonmukaisesti tärkeimpiä keskeisiä tunnuslukuja.
Tietenkin näiden mittareiden ymmärtäminen ja niiden avulla saavutetun suorituskyvyn parantaminen on palvelun huippuosaamisen saavuttamisen ja tämän tasapainon saavuttamisen ytimessä. Se on täydellinen esimerkki siitä, missä kenttäpalveluyksikön tietoon perustuva lähestymistapa voi loistaa. Nykyaikaisten järjestelmien myötä, jotka pystyvät keskustelemaan keskenään sovellusrajapintojen kautta ja joiden avulla tiedot ovat helposti saatavilla silloin ja siellä, missä niitä tarvitaan, on nyt mahdollista analysoida ja reagoida reaaliaikaisesti tärkeimpiin tietoihin, joita tarvitsemme huoltotoimintamme parantamiseen näiden kriittisten mittareiden osalta.
Tämä on vallankumous siinä, miten voimme lähestyä kenttäpalvelun hallintaa. Muutama vuosi sitten useimmat kenttähuoltopäälliköt olisivat “ajaneet ja katsoneet taustapeiliin” analysoidakseen kriittistä suorituskykyä. Tämä teki tehtävästä luonnostaan reaktiivisen, mikä tarkoitti, että edistyminen oli aina toivottua hitaampaa. Tämän päivän helpon tiedonkulun aikakaudella kenttähuollon johtamisen rooli on paljon dynaamisempi ja tulevaisuuteen suuntautuva prosessi.
Lue loput artikkelista täältä: Miksi data on perimmäinen demokratisoiva työkalu, joka muuttaa kenttähuollon paradigmaa.
